Söker du ett ställe för evenemang? Kom till Helsingfors mångsidigaste evenemangscenter.
Hotelli- ja ravintolamuseo: Riistaryyppy
- 22.10. - 7.02.2010
- Hemsidor
Riistaryyppy-näyttely tarjoaa katsauksen riistajuomien ja -ruokien kulttuurihistoriaan. Viini-, viina- tai olutryyppyjä on nautittu esimerkiksi metsälle lähdön, kaatojen ja peijaisten riistaruokien yhteydessä. Suomalaisessa metsästysmagiassa viinaa on käytetty uhrina metsänväelle. Metsästäjälle ryyppy saattoi puolestaan olla symbolinen palkinto urotyöstä.
Olut oli satojen vuosien ajan suomalaisessa jahtikulttuurissa metsästysjuoma, joka väistyi vasta viinankeittotaidon yleistyessä. Viina oli jahtikäytössä olutta kätevämpää – sitä oli helppo kuljettaa mukana ja se oli olutta vahvempaa. Karhunpeijaisetkin voitiin järjestää vaikka heti kaadon jälkeen, kun ei enää tarvinnut päiväkausia odotella juhlaoluen valmistumista. Valkoviinit ja muut hienommat juomat ovat tulleet suomalaisille metsästäjille riistajuomiksi Keski-Euroopasta 1800-luvulla levinneen urheilumetsästysaatteen myötä.
Riistaryyppyjä nautittiin myös suurissa yhteisjahdeissa, joita järjestettiin susien ja muiden petoeläinten hävittämiseksi. Usein jahtien tulokseksi katsottiin riittävän, jos pedot saatiin ajetuksi naapuripitäjän puolelle. Erityisesti karhujahti vaati viinaa, olihan kyseessä arvostettu saalis, mystinen ja palvottu kantaisä, jonka tappaminen oli periaatteessa taburikos. Siksi niin kaatomiehet kuin kaadettukin piti voidella viinalla tai oluella, jotta kaikki olisivat tyytyväisiä, eivätkä pyyntimiehet saisi karhunvihoja päälleen. Karhunkaadossa viina kuului jahdin kaikkiin vaiheisiin.
Nykypäivän metsästysretkistä on tullut pääasiassa päivän tai pari kestäviä pyrähdyksiä kaupungista jahtimaille. Jo autolla liikkuminen asettaa omat rajoituksensa alkoholin käytölle. Jahdin päättyessä kaatolaukaukseen nautitaan kuitenkin edelleen perinteiset kaatoryypyt ja jahdin jälkeisessä illanvietossa, peijaisjuhlissa sekä tietenkin maistuvien riistaruokien ääressä on erähenkisillä juomilla edelleen sijansa tunnelman nostattajina.
Suomen Metsästysmuseon tuottama Riistaryyppy-näyttely esittelee suomalaista alkoholikulttuuria ja -politiikkaa laajemminkin. Sijansa näyttelyssä saavat niin Turmiolan Tommi kuin nykypäivän viinejä maisteleva kohtuukäyttäjäkin. Näyttelyn esineistö on peräisin Suomen Metsästysmuseon, Suomen Lasimuseon ja Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista.
Olut oli satojen vuosien ajan suomalaisessa jahtikulttuurissa metsästysjuoma, joka väistyi vasta viinankeittotaidon yleistyessä. Viina oli jahtikäytössä olutta kätevämpää – sitä oli helppo kuljettaa mukana ja se oli olutta vahvempaa. Karhunpeijaisetkin voitiin järjestää vaikka heti kaadon jälkeen, kun ei enää tarvinnut päiväkausia odotella juhlaoluen valmistumista. Valkoviinit ja muut hienommat juomat ovat tulleet suomalaisille metsästäjille riistajuomiksi Keski-Euroopasta 1800-luvulla levinneen urheilumetsästysaatteen myötä.
Riistaryyppyjä nautittiin myös suurissa yhteisjahdeissa, joita järjestettiin susien ja muiden petoeläinten hävittämiseksi. Usein jahtien tulokseksi katsottiin riittävän, jos pedot saatiin ajetuksi naapuripitäjän puolelle. Erityisesti karhujahti vaati viinaa, olihan kyseessä arvostettu saalis, mystinen ja palvottu kantaisä, jonka tappaminen oli periaatteessa taburikos. Siksi niin kaatomiehet kuin kaadettukin piti voidella viinalla tai oluella, jotta kaikki olisivat tyytyväisiä, eivätkä pyyntimiehet saisi karhunvihoja päälleen. Karhunkaadossa viina kuului jahdin kaikkiin vaiheisiin.
Nykypäivän metsästysretkistä on tullut pääasiassa päivän tai pari kestäviä pyrähdyksiä kaupungista jahtimaille. Jo autolla liikkuminen asettaa omat rajoituksensa alkoholin käytölle. Jahdin päättyessä kaatolaukaukseen nautitaan kuitenkin edelleen perinteiset kaatoryypyt ja jahdin jälkeisessä illanvietossa, peijaisjuhlissa sekä tietenkin maistuvien riistaruokien ääressä on erähenkisillä juomilla edelleen sijansa tunnelman nostattajina.
Suomen Metsästysmuseon tuottama Riistaryyppy-näyttely esittelee suomalaista alkoholikulttuuria ja -politiikkaa laajemminkin. Sijansa näyttelyssä saavat niin Turmiolan Tommi kuin nykypäivän viinejä maisteleva kohtuukäyttäjäkin. Näyttelyn esineistö on peräisin Suomen Metsästysmuseon, Suomen Lasimuseon ja Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista.
