| Facebook | Instagram | Twitter

News

RUOTSALAISIA ERINOMAISUUKSIA

Stuba Nikula
3.8.2012 klo 12:44

Koska minulla on erinomainen työnantaja ja kummallisia tavoitteita, olin viikon mittaisella kielikurssilla Tukholmassa. Tulihan puhuttua ruotsia ja aivan totta, kyllä se sujuu, kun vaan runttaa menemään.

Eipä siitä sen ihmeempää. Tuntien ohessa oli viikko aikaa kiertää Tukholmaa. En ole käynyt kaupungissa useinkaan ja siksi paljon oli listalla. Toisaalta olen kurkkinut ruotsalaista maailmankatsomusta Malmön/Lundin tuttujeni kautta, joten aivan ummikkona en paikalle tullut. Mutta onhan tämä nyt melko erityinen yhteiskunta.

Jo se, että opettajani joutui kysymään onko Suomi EU-maa, antoi esimakua omaan napaan tuijottamiseen erikoistuneesta kansasta. Sukupuolesta riippumatta pastellisävyisiin paitoihin pukeutuneet ihmiset kyllä osaavat rajata viiksensä ja nostaa aurinkolasinsa tyylikkäästi päälaelleen mutta oman erinomaisuuden läpitunkevuus oli kuitenkin shokki. Alkuasukaskohtaamisiani väritti melko tyrmäävä tietämättömyys muusta maailmasta ja huikaiseva onnellisuus oman yhteiskunnan olemassaolosta.

Olkoon sitten niin, että lahden takana kaikki on paremmin.

Seuraavaksi valikoima kuvia asioista, joita sain todistaa.

Saapuminen miljoonakaupunkiin on aina jännittävää. Arlandan 5-terminaalin ruuhka löi kuitenkin ällikällä. Matkatavarahihnalla ei ollut ketään missään:

Esteettömyys on pyhä asia myös Ruotsissa. Ja kun talot on keskimäärin aika paljon täkäläisiä vanhempia, on erilaisia virityksiä nähtävillä paljon. Tämä on Kungsholmenin jonkin oikeusasteen pääsisäänkäynti. Pleksillä kuorrutettu hissi pehmentää mukavasti yliarvokasta fasadia:

Kaupunkiviljelyä Kungsholmenissa. Ihan on samat niksit käytössä kuin Suomessakin:

Petankiksi meillä kutsuttu laji tunnetaan kansainvälisesti les boulesina. Myös Söderissä, jossa on jopa lajiin erikoistuneita baareja. Tässä jonkinasteinen mestaruustaisto ihan vaan Mariatorgetilla:

Myös skeittauksen estävät pikkuniksit ovat varsin kansainvälinen rajoja kunnioittamaton laji. Olisihan se liikaa vaadittu, että tätä kaidetta saisi laskea. Varsinkin, kun se sijaitsee paikassa, jossa ei nähdäkseni asu ketään aivan lähellä:

Ilmeisesti ei-kenenkään, eli verovaroin maksetut lainatuolit oli uusi näky puistossa. Mitä luultavimmin alkuasukkaat myös palauttavat ne kärryihin. Ei kaiketi toimisi meillä:

Ensimmäinen ja lähes viimeinen live-musiikkikokemukseni oli Kafe 44:n hardcore-festari. Limupohjalla pyörivä kaksipäiväinen bakkanaali oli meluisa ja hyväntuulinen. Tarjolla 45 kruunulla myös hyvää vegaaniruokaa. Kaupan päälle sain osakseni melko kasan kummastelevia tuijotuksia:

Olisi hauska saada yhteenveto siitä, millainen keskustelu on johtanut tähän pyörätuoliluukkuun. Miksei samantien pärjätä yhdellä luukulla ja matalammalla astialla? Niin tai näin, lagom-meininki:

Ruotsissa (samoin kuin muissa pohjoismaissa) on käytössä universumin paras terassituhkakuppi. Ei pölise, ei savuta, näyttää hyvältä ja on kuulemma myös helppo tyhjentää ja pestä. Käsitin, että tuote on Prince-tupakkamerkin mallisuojaama, joten sitä ei näe maissa, joissa ei ole ko. tupakkia myynnissä. Stumpataan me siis savuaviin kukkaruukkuihin:

Se, miksi joku niin vimmaisesti haluaa Stureplanin kapakoihin ei selviä ainakaan kävelemällä illalla niiden terassien ohi. Jono on hienotunteisesti 5m päässä portista:

Museoilla on Tukholmassa aivan yhtä ankeat auikoloajat, kuin suomessa. Moderna museetista näin pihalle kasatun elämyksellisen tapahtumateltan. Takana muutama betoninen Picasso:

Ruotsalaiset rakennustyömaat ovat sekä turvallisia, että huomattavan ekologisia:

Oliko tämä uutinen Suomessa? Maailmanlaajuisessa rankkauksessa olimme viimeksi Top 3:ssa ja nyt ei mahduttu Top 20:een. Stokiskin tippui kuudenneksi:

Värtagsverketin kehittäminen kulttuurikäyttöön ei ole edennyt sitten viime vierailun n. 2 vuotta sitten:

Viereen nousevaa asuinaluetta toki jo rakennetaan:

Tukholmalaisen teatterin kesätarjonta. Viisi baaria ja live-musiikkia:

Söderissä alkaa olla hankala saada muuta kuin vegaanista tai italialaista ruokaa. Pelikanen on kuitenkin vanhan liiton krog. Huomaa oikeaoppinen snapsin tarjoilu jääpala-astiassa:

Den kungliga Skräpkorg i T-banan:

Dansens hus. Tätä suomalainenkin ala pitää benchmarkkina. En vain ymmärrä puhetta ikiomasta talosta. Tämä on osa paikallista Paasitornia.

Turistinäkymä Kaknästornetista. Oikein on somaa:

Myös Ruotsissa sai 70-luvulla rakastaa autoja niin paljon, että niille voitiin rakentaa komeita asuntoja keskelle kaupunkia:

Nyköpingiläinen folkröd-mökkimiljöö:

Keskustelu Crepperie-tyyppisen vaunun sijoittamisesta keskustaan käy kuumana. Lupaprosessi on liian tiukka ja monimutkainen ja virkamiehet vain vastustaa vaikka Pariisissa kaikki on paremmin. Kerrankin olisi voitu verrata myös Helsinkiin:

Tapahtumakeskus Münchenbryggeriet. Suljettu kesäksi förstås:

Pääkirjasto. Kaunis ulkoa ja pääsali sisältäkin. Sivuosat ovat pilanneet puitesopimuksilla hankitut suunnittelijat, joiden jäljiltä ovet on ruskeita ja alaslasketut katot aiheuttavat ahdistusta:

Burger King. Tiedän ihmisiä, jotka tekevät vuosittaisen risteilyn Tukholmaan vain käydäkseen siellä:

Museo Vasaparkenissa. Samalla perustajansa asunto. Arkkitehdit hoi, unohtakaa kupari, messinki on uusi musta:

Huomaa eri sanajärjestys. Tämä on paljon runollisempi ja kohteliaampi kuin meikäläinen "Ej vinterunderhollning":

Paikallinen metro on sekä kattava, että edullinen, että HILJAINEN. Myös minuutin pysäkkiväli on selvästi parempi kuin meikäläinen 2 min:

 Pelottava Hjulstan ongelmalähiö:

Jos mahdollista vielä uhkaavampi Tenstan lähiö:

 

Tämä Rinkeby se vasta vaaralliselta näyttääkin:

 

Kungsträdgårdenin Tsekkioluiden esiinmarssi. Tyhjä lava ja täysi terassi - melko kotoinen olo:

Paikallisen Korjaamon päävuokralainen on Satsin liikuntakeskus. Kaiketi liettualaista indie-teatteria lukratiivisempi business:

Birger Jarlin kadulla oli aika monta tällaista Jarla-liikettä. En keksi tästä mitään Fingerporiin kelpaavaa:

Vantaan vahvin valuutta on Motörhead-nuuska. Sitä piti tuoda. Nolotti ostaa:

Varsinainen erikoisuus. 5,4% Karhun III-olut. Paikallisen Loosen Veckans öl ja siksi 35 kruunua poiju. Join kaksi (vai kolme?):

Gröna Lundissa treenattiin illan tv-esiintymistä. Laulaja näytti hiukan Pandoralta, mutta ei kai se enää keikkaile kuin suomessa:

Erittäin hispter-kosher kirpputori Söderin eteläreunassa. Kuusi baaria ja n. 25 pöytää. Varsin lunki meno, mutta jotenkin lite för mycket för min smak. Sillan käyttö kattona muistuttaa Stanican S2:ta ja saa siksi pisteet. Ei kuitenkaan niin montaa, että paikka saisi anteeksi hengenvaaralliset ripustukset. Illalla olisi ollut lounge-henkinen kesäklubi - ganska mycket för mycket för min smak:

Färgfabrikenin kulttuurikeskus. Stängdt för sommar givetvis:

Tien toisella puolella toinen kulttuurilaitos. Molemmat ovat yksityisiä. 400 vuotta ilman sotaa kasvattaa kivasti varallisuutta tällaiseenkin filantropiaan:

Nåjå. Onhan se hieno kaupunki, mutta hiukan on tuota yliyrittämisen makua. Seuraavaksi Göteborgiin, siellä on sentään kaikenlaisia ongelmiakin.