Aktuellt

Menin länteen, löysin idän

Anni Sundell
5.10.2012 klo 15:21

Olin jo pitkään haaveillut reissusta Göteborgiin, atlantinraikkaaseen ja suomalaisystävälliseen kaupunkiin. Opiskelin vuosituhannen vaihteessa Tukholmassa, jossa olin outo finnjävel täydellisten ihmisten seassa. Petyin mutta ajattelin että löytäisin vielä oman Ruotsini. Ja löysinkin 12 vuoden jälkeen. Tästäkin pitää kiittää Trans Europe Halles (TEH) -verkostoa, joka järjestää kaksi kertaa vuodessa tapaamisiaan Euroopan eri kolkissa.

TEH-tapaamisten kulku on kerrattu tässä blogissa jo moneen kertaan: 3 päivää workshoppeja, luentoja, paneelikeskusteluja ym. joissa käsitellään tärkeitä, kulttuurikeskusten pyörittämiseen ja verkostoitumiseen liittyviä aiheita. Loppujen lopuksi vahvimmat muistot liittyvät kuitenkin ihan muuhun - ihmisiin, kaupunkeihin, tunnelmaan. Ja tietenkin säähän, joka oli Göteborgissa vähintään yhtä huono kuin samaan aikaan Helsingissä.

Järkevät ruotsalaiset olivat tehneet ohjelmasta tiukan paketin, jossa vapaalle hengailulle oli aikaa vain yön pimeinä tunteina. Tunnelma oli kuitenkin hyvä, koska kaikkea oli sopivasti. Lagom. Asiaohjelman lisäksi oli sopivasti tutustumista paikallisiin kulttuurikeskuksiin (Röda Sten Konsthall ja Konstepidemin) ja niiden toimijoihin. Ohjelman loppuhuipennus oli tukholmalaisen Subtopian tarjoama sirkusshow, joka oli juuri sopivasti hullu. Olut oli kallista, joten sitä tuli juotua vain sopivasti. Kahvia, teetä, keksejä ja hedelmiä oli onneksi tarjolla koko ajan. Eli sopivasti.

Taidejengi oli kovin sympaattista, ja muutkin Göteborgin asukit tuntuivat maanläheisiltä. Jokunen itsekseen huuteleva hullukin kadulla tuli vastaan, pääkatu Avenynillä jopa kaksi. Rento hauskanpito päihitti illanvietossa coolin pönötyksen: eräskin jätkälauma intoutui Andra Långgatanin baarissa laulamaan keskenään Backstreet Boysia. Eikä edes karaokena, vaan levymusiikin päälle.

Suurimman vaikutuksen tekivät TEH-tapaamisen osallistujat, joita oli jälleen paikalla toistasataa. Eniten oli tietenkin ruotsalaisia, koska Ruotsissa on kaikkein eniten TEH-keskuksia (6). Hauskahan niidenkin kanssa oli jutella, mutta parhaiten mieleen jäi venäläisten delegaatio, jonka Korjaamo oli tuonut paikalle Business of Art -verkostoitumisprojektiinsa liittyen.

Spasibo bolshoe, Korjaamo!! Oli todella virkistävää tavata 11 silmin nähden innostunutta (ja innostavaa) pari-kolmikymppistä hahmoa erilaisista venäläisistä kulttuurikeskuksista. Mukana oli joku tuttukin naama parin vuoden takaiselta Moskovan klusterireissulta (ks. blogikirjoitus).

Näin itänaapurit löytyivät länsinaapurista ja verkosto jatkoi verkostoitumistaan. 
 

Burnt Out Punksin show sai täydellisen lavastuksen Röda Sten Konsthallin tiiliseinistä 

Päivänvalossa Röda Sten Konsthall näytti hieman graffitisemmalta. Talon viereistä kenttää käytetään erilaisten tapahtumien ja konserttien järjestämiseen. Hieno elementti talon vieressä on massiivinen silta, joka ylittää joen.

Vieressä oli huvittava mutta symppis Lohikäärme, eli laillinen graffitiaita. Takana näkyy sillan pylväs, jota kuulemma säännöllisesti puhdistetaan.

Ja parin sadan metrin päässä oli se alkuperäinen "röda sten" josta konsthall on saanut nimensä. Kivi merkitsee vanhan Ruotsin ja Tanskan välisen rajan paikkaa. 

Röda Stenillä on oma pannuhallinsa, jossa pidettiin isoimmat kokoukset ja luennot.

Ja hyvistä luennoista ei ollut puutetta. Tässäkin esitellään entisen bordellialueen muutosta ateljeekeskukseksi Japanissa (kuvia valvontakameroista, jotka seuraavat alueen yöllisiä toimintoja).